lauantai 27. helmikuuta 2016

Eläinlääkärissä

Viime eläinlääkärikäynnistä Taran ja Remyn kanssa olikin kerennyt vierähtämään jo tovi, kun hoksasin että tänä vuonna oli uusittava koirien nelosrokote ja rabies. Oltaisiin menty jo viime vuonna, mutta sitten Eviralta tulikin muutos rabies käytänteisiin ja rabieksen voimassaolo pidentyi kolmeen vuoteen. Meillä kun koirat ovat saaneet nelosrokotteen ja rabieksen samanaikaisesti, eikä ongelmia ole ollut.


Totuttuun tapaan luotin rokotushommat paikalliselle kunnaneläinlääkärille. Samalla käynnillä tarkastettiin myös Remyn suu, tulevaa hammaslääkärireissua ajatellen, sillä kunnallinen lääkäri on pian saamassa hammasporan käyttöönsä. Huippua! Aiemminhan Remyltä on poistettu jo yksi hammas, ylärivistön kolmijuurinen poskihammas oikealta puolelta, niin sama hammas lähtee vasemmalta puolelta. Syystä x ne on lohjenneet pinnalta niin, että ydinyhteys on havaittavissa. Samalla reissulla on tarkoitus ainakin hioa oikean puolen ylä kulmahammas, kun sekin on lohjennut, tosin vain kärjestä, mutta sillä saa veitsen terävää aikaa vahingossakin aikaan. Mutta jos siinä on ydinyhteys niin sekin lähtee.

Rokotuksen yhteydessä tehtiin molemmille koirille ensin tietysti perustarkastus. Tara ja Remyhän ovat molemmat olleet terveitä, jos koheltamisesta aiheutuneita vammoja ei lasketa. Remyn jälkeen oli Taran vuoro ja kuinka ollakkaan, eläinlääkäri huomasi että Taran takajalkojen polvet rutisee. Olin kuin päällä puuhun lyöty. "Eikö se ole ontunut ollenkaan" -No ei! Niimpä sieltä löytyi myös kohdat, jossa Tara rääkäisi niin että sydämmestä riipaisi ja eläinlääkäri suositteli reissua röntgeniin.. 

Niimpä tie vei meidät Taran kanssa eilen torstaina Pellon kunnaneläinlääkärille, josta olin kuullut positiivisia kommentteja niin ammattitaidon, kun onnistuneiden kuvienkin puolesta. Koska kunnaneläinlääkäri, niin käynti tuli myös huomattavasti huokeammaksi vs. olisin käyttänyt koiran Rovaniemellä yksityisellä kuvissa, vaikka ajelin koiran kanssa Pelloon yht. 208km lenkin. Ensin lääkäri palpoi koiran polvia kylkiasennossa, sen ollessa hereillä. Silloin sain kuulla jo ensimmäiset helpottavat uutiset, joiden mukaan ei ollut syytä huoleen. Hetken päästä koira sai sitten halvat humalat ja polvien kunto tarkastettiin röntgenissä. 

Hyi kun odotus tuntui pitkältä.. Tara ei ole ollut nukutettunakaan sitten melkein kuuteen vuoteen, niin sekin tietysti aiheutti omat väpätyksensä. Lopulta kone alkoi raksuttaa..

Skannatut kuvat
Polvet näyttivät hyvältä. Yksi pienenpieni millin kokoinen muutos näkyy kuvissa, mutta tuossa skannatussa versiossa se ei näköjään edes näy. En oikein keksinyt miten muuten olisin saanut kuvan liitettyä tänne, joten kelvatkoon. Jotain siellä kuitenkin on, mutta mitä koira ei oireile laisinkaan. Se jotain on nyt sitten oletettavasti alkavaa nivelrikkoa, jota meidän täytyisi ruveta ennaltaehkäisemään. Positiivistahan tässä on se, että tämä tuli nyt ilmi, eikä siinä kohtaa kun koira tosissaan oireilee -tilanne ei ole siis laisinkaan niin paha, kun mihin olin henkisesti varautunut! *helpotuksen huokaus*

Onko teidän eläimillä rokotukset kunnossa?
Milloin viimeksi olet käynyt eläinlääkärillä?
Mitä valmistetta / toimia suosittelisit nivelrikon ennaltaehkäisyyn?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti