maanantai 12. marraskuuta 2012

Vaihtoehtoja

Mulla on tässä jonkin aikaa pyörinyt mielessä, että mitäköhän uusi vuosi tuo tullessaan. Tajusin nimittäin tossa parisen viikkoa sitten, että tätä vuotta ei oo jäljellä enää kun karvan verran jos sitäkään.. Viikot on menny eläinklinikalla niin sukkelasti, että hyvä kun olen pysynyt päiväjärjestyksessä mukana.


















Joku ratkasu tarttis keksiä. Tammikuussa vois alottaa jotain uutta. Jotain muutakin uutta, kun uuden kymmennyksen elämässään. Työelämävalmennuksessakaan ei voi viettää loppu elämäänsä.. Mutta mikä olis se ratkaisu? Oon selaillut alkavia aikuiskoulutuksia ja Mollin sivuja ja muita, mutta ei tunnu löytyvän oikein mitään sellasta joka nappais. Vuosi sitten tähän aikaan olisin aloittanut klinikkaeläintenhoitajan tutkinnon oppisopimuksella, vaan työpaikkoja ei ollut, eikä taida olla edelleenkään. Tää kaupunki on muutenkin jotenkin tosi koulutus- ja työpaikkaköyhä ainakin tällä hetkellä, tai sitten mää en vaan osaa löytää. En tiiä. Jokseenkin aika turhauttavaa.


















Harvemmin on tullu kirjoteltua tälläsiä syvällisiä pohdintoja, mutta nytpähän on.. Ehkä tästä poikis jotain inspiraatioo tai joku kertois mulle ratkasun. Nää kuvat on muuten ihan sattumanvarasia palasia mun elämästä kolmen vuoden sisällä, eli varsinaisesti ne ei liity mitenkään mihinkään, mutta aattelin että kukaan taho lukee tällästä liirumlaarumia putkeen :D 















Mutta palatakseni aiheeseen, niin kyllä tää "välivaihe" on sitten typerä. Todella toivon tän myös olevan sitä, vaikka oho sitä on kestänyt jo 7kk... Ihan kun jumittas jossain eikä osaa tehä mitään ratkasevaa jolla pääsis eteenpäin. Toisaalta en mää kyllä ihmeisiinkään pysty ja yleisesti ottaen kaikki asiat on kohdillaan lukuunottamatta tätä edellä mainittua. Mulla on ihana pieni perhe; mies ja koira ja ne muut ölliäiset. "Oma" asunto. Työpaikka olis ihan jees ettei tarttis joka kuukausi laskeskella jokaista pennosta jaja.. Ja haaveisiin kun päästiin niin omakotitalokin olis jees jajaja :D No mutta, näihin ajatuksiin ja näihin tunnelmiin. Olis varmaan aika lähtee nukkumaan.

4 kommenttia:

  1. Heh. Sama fiilis täälläkin, vihdoin on kiva asunto ja okei, jotain töitäkin on, mutta haluttas saada jotain "oman alan" töitä vakkarina ettei tarttis tuolla yökkönä sijaistaa loppuelämää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo-o.. On se hyvä etten oo ainut kellä on näitä murheita. Väliin tulee sellanen olo, kun tossa työelämävalmennuksessa on ollu, että se koko kolme vuotta Kokkelissa oli ihan turhaa - etenkin kun tuntuu että jatko-opiskelemaan pääsykin on niin penkin alla kun olla ja voi, ja kun päivittäin opin jotain ihan uutta mitä olisin toisaalta voinu oppia jo Kokkelissa :D

      Mut en sit taas tiiä onko tässä enää mitää muuta vaihtoehtoo, kun vaan lähtee opiskelemaan jotain.. Mutta hyvällä tuurilla sen jälkeen on taas sama tilanne :D Enkä oikeen tiiä mitä se jotain olis.

      Poista
  2. Tärkeitä päätöksiä ovat ja samalla vaikeita. Omalla kohdallani olen ollut pois töistä jo viime maaliskuun alusta alkaen. Olin samassa työpaikassa 12 vuotta ja mitta tuli vain yksinkertaisesti täyteen. Nyt olen viettänyt välivuotta ja mietiskellyt mitä isona tekisin. Edessä on todennäköisesti kokonaan uuden ammatin etsiminen ja kouluttautuminen siihen. Toisaalta eläkeikään on vielä 20 vuotta, joten mitenkään hätiköimällä en haluaisi päätöstä tehdä. Täytyy vain luottaa, että parhaat ratkaisut syntyvät ajallaan. Niin on ainakin tähän asti käynyt, kyllä se siitä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset! Ja kyllähän se on totta että vaihtelu virkistää, koski asia melkeen mitä vaan. Ei muuta kun onnea "uuden" etsintään :)

      Poista