torstai 25. lokakuuta 2012

Hyvät ja huonot uutiset

Jos joku on menny sukkelaan, niin tämä viikko. Aloitetaan hyvistä uutisista..

Marsut sai tiistaina Zooplussan kimppatilauksesta uutta nappulaa, c-vitamiinia ja jyrsittävän kellohärvelin :) Alkujaan tarkotus oli hankkia vain Versele-Laga c-vitamiinia, joka tota kautta tulee n. 10€ edullisemmaksi kuin Suomesta, mutta törmäsin sitten myös minulle uuteen Greenwoods-marsunruokaan joka oli tarjouksessa ja kellohärveleihin jotka oli puolestaan edullisempia kun tilas säästöpakkauksen, niin marsut sai yhden ja kaverin pupujussi toisen. Marsunruoka säkki on ulkoselta olemukseltaan jotenkin tosi nätti ja kun pussukan avas niin sieltä tuli ihan mielettömän herkullinen tuoksu! Olis melkein tehny ite maistaa.. :D Toi ruoka myös lupailee aika paljon, joten katotaan josko sitä tilattaisiin toistekkin. Maistuvuus on nyt kuitenkin tuntunut olevan kohdallaan.




Viikko alkoi vauhdikkaasti heti maanantaina keskellä päivää, kun 7h päivä päättikin venähtää 15h ja 20km autolla ajo 540km. Ei sitä ihan olis aamulla arvannut kun nous sängystä ylös, että mitä päivä tuokaan tullessaan. Ihan normaalisti menin kuitenkin "töihin".. 

Puolen päivän aikaan vastaanotolle tuli jo jonkin aikaa oudosti oireillut hyvän ystävän 6kk vanha kääpiöpinseri, joka oli tämän vanhemmilla hoidossa (kaveri oli pohjosissa työkeikalla) ja vanhemmat toivat koiran vastaanotolle. Koiran vointi oli kuitenkin huonontunut niin, että päätettiin lähettää koira isommalle klinikalle.. Soitin sitten ystävälle vaihtoehdoista, ja pian päädyttiin siihen tulokseen, että lähtisin siltä seisomalta viemään koiraa Helsingin Yliopistolliseen eläinsairaalaan. "Hädässä ystävä tunnetaan."

Matka Helsinkiin sujui hyvin ja eläinsairaala oli yllättävän helppo löytää. Tämä oli toinen kerta kun ikinä siellä suunnalla ajelin, joten vähän jännitti miten mahdan löytää perille, mutta kännykän Google Maps -navigaattoriin oli hyvä luottaa. Perille päästyä pikku potilas pääsi heti sisälle ja itse jäin antamaan esitietoja ja odottelemaan aulaan kutsua koiran luokse. Eläinsairaalassa en ollut tosiaan myöskään aiemmin käynyt, joten sinällään oli mukava päästä näkemään sekin livenä :) Eläinsairaalan henkilökunta vaikutti myös oikein mukavalta ja osaavalta.

Pienen odottelun jälkeen hoitajat kutsuivat minut avuksi röntgenkuvien kanssa, jonka jälkeen pääsin juttelemaan myös eläinlääkärin kanssa. Tässä kohtaa ei ollut vielä aivan varmaa mikä koiraa vaivasi, mutta kaikki yleisvointia parantavat hoitotoimenpiteet oli laitettu heti tullessa jo käyntiin. Kolmen sairaalassa vietetyn tunnin jälkeen minut päästettiin lähtemään takaisin kotiin ja koira jäi sairaalaan. Siinä kotimatkalla sitten soittelin vielä koiran omistajan kanssa ja myöhemmin myös eläinlääkäri soitti omistajalle tapahtumista. Voitiin vain toivoa parasta ja pelätä pahinta..

Koiran tiistaipäivä oli "kuntoutuksen" ohella melko testejen täytteinen ja tiistai iltana (muistaakseni) selvisi, että oireiden syynä on synnynnäinen maksavika. Keskiviikko aamuna koiran vatsa saatiin vasta kunnolla ultrattua, ja omistajan sanoja lainatakseni "Maksassa oli sisällä sekä ulkona shuntteja. Suoli oli kerennyt lamaantua, edes ihme ei olisi rakasta pelastanut enää".. Josta päästiin siirtymään niihin huonoihin uutisiin :'( Samaisena aamuna ystäväni joutui sitten tekemään puhelimessa raskaan päätöksen. Ja niin päättyi tämä tarina. 

RIP pikkukoira Max 5.4-24.10.2012
Max & Tara
















"Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän,
yht´äkkiä huomaa, se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja korvaamaton, ja kaipuu suuri sanaton."


(Selitteeksi vielä loppuun, että kyseinen koira on ystäväni koira ja tekstissä koiran omistaja = ystäväni.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti